Tervetuloa Vanhan Kirjan Talveen myös ensi vuonna!
Tapahtuma järjestetään tuttuun tapaan helmikuun toisena viikonloppuna, 9. - 10.2.2024, Jyväskylän yliopiston Agorassa.
Ohjelma julkaistaan täällä blogissamme ja tiedotamme siitä myös Facebook-sivullamme, joten kannattaa seurata tiedotustamme. Ohjelmaan tulee sisältymään myös perinteinen kirjahuutokauppa, jonne otamme vastaan teoksia kaupattavaksi. Apuvoimat ovat myös tervetulleita, eli joukkoomme voi myös liittyä.
 |
| VKT2023-tunnelmaa pe 10.2. |
Agoran (Ag) ja parkkipaikkojen sijainnit kampuskartassa.
Agoran pohjapiirros.
Agoran esittely yliopiston sivuilla
Muista myös ravintola Piato!
_02.jpg)
 |
| Kirjansitoja työhuoneessaan |
Vanhan Kirjan Talven taustavoimien, eli Vanhan Kirjallisuuden Ystävät ry:n, lisäksi tapahtuman takaa löytyy myös vankkaa yhteistyötä. Eihän tästä ilman hyviä kumppaneita mitään tulisi.
Ohjelmayhteistyötä on tehty jo vuosia Keski-Suomen kirjailijoiden kanssa, sillä he ovat tuottaneet VKT:n yhteydessä runotilaisuuksia. Ja niin tänäkin vuonna, kun suursuosion saavuttanut
Runousaamiainen järjestetään lauantaiaamuna. Lisäksi perjantai-illan huipennuksena on Kirjailijatalon H-huoneessa Jukka Viikilä klo 19 alkaen.
Aviador-kustantamo tuottaa lauantai-iltapäivään peräti kaksi mielenkiintoista kirjailijavierasta: Anna Hollingsworthin ja Anu Kolmosen.
Myös Jyväskylän Talven kanssa on tehty yhteistyötä jo useamman kerran, ja tänä vuonna saamme nauttia perjantai-illan hienosta kirjailijapaneelista, jossa ovat keskustelemassa varmasti mielenkiintoiset Susanna Hast, Meri Valkama ja Johanna Vuoksemaa.
Jyväskylä-Seura puolestaan pohtii perjantain paneelissaan erittäin tärkeää teemaa eli lukutaidon ja lukemisen tilannetta.
Tapahtumien välistä yhteistyötä tehdään yhdessä Seminaarinmäen nukketeatterifestivaalin kanssa, tuloksena perjantai-iltapäivän näyte Alastalon salissa -käsinukketeatteriesityksestä.
Suuri osa Vanhan Kirjan Talvessa esiintyvistä kirjailijoista on paikalla Lukukeskuksen järjestäminä. Kirjailijavierailujen lisäksi tämä mainio organisaatio edistää lukemista ja lukemista monella muullakin tavalla.
Tapahtuma tarvitsee tietenkin myös puitteet, ja ne saadaan Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kanssa tehtynä yhteistyönä. Ja mukavahan Agoran aulassa ja tilavissa saleissa on tapahtumaa järjestää. Pihaan kurvaa myös kirjastoauto, kiitos kaupunginkirjaston!
Suurkiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme! Ilman yhteistyötä ei olisi mitenkään mahdollista järjestää tällaista tapahtumaa, saati 30. kerran.
 |
| LP-levyjä, myös kokonaisia oopperabokseja. |
 |
| CD-levyillä Karita Mattilaa, Esa-Pekka Salosta, Martti Talvelaa... |
 |
| Huutokaupattavan Reviisorin nimiösivu. |
Olemme päättäneet lisätä kirjahuutokauppaan niteen, jonka myyntihinta lahjoitetaan lyhentämättömänä Ukrainan avuksi.
Huutokaupan ensimmäisenä kohteena myydään Nikolai Gogolin näytelmä Reviisori. Nide on 1. painos vuodelta 1882, painettu Jyväskylässä. Miksi juuri tämä teos? Siihen on montakin syytä.
Nikolai Gogol syntyi Ukrainassa. Satiirinen näytelmä Reviisori on yksi hänen pääteoksistaan. Sen aiheena on valta ja korruptio 1800-luvun Venäjällä, mikä aiheutti sen verran kohua, että Gogol pakeni vuosiksi ulkomaille. Reviisorista on peräisin tunnettu ajatus: "Ei pidä peiliä syyttää, jos naama on vino."
Osta siis klassikkoteos ja auta samalla ukrainalaisia kylmän sotatalven keskellä. Kirjahuutokauppa alkaa la 11.2. klo 12.30 (näyttö klo 12.00-12.30). Kirjahuutokaupan ostokset voi maksaa käteisellä tai pankkikortilla.
Ps. Myös raha- ja postimerkkihuutokaupan viimeisen kohteen (Antti Heinosen kirja Ruplista markkoihin) tuotto lahjoitetaan samaan kohteeseen.
Vanhan Kirjan Talvi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Tapahtuma vakiinnutti saman tien paikkansa ja siitä tuli bibliofiilien odotettu juhlahetki keskelle kylmintä talvea. Vahva järjestämistahto ja pitkät perinteetkään eivät kuitenkaan mahtaneet mitään maailmanlaajuiselle pandemialle, joten vuosina 2021 ja 2022 Vanhan Kirjan Talvea ei voitu järjestää.
Tapahtumaperinne ei kuitenkaan tähän katkennut, vaan kohta saamme viettää Vanhan Kirjan Talvea 30. kerran. Juhlallisen lukeman vuoksi olemme kutsuneet paikalle arvovaltaisia vieraita.
Jyväskylän kaupungin kulttuuripäällikkö Mari Aholainen tulee avaamaan tapahtumamme klo 12. Kaupunki on yksi tärkeimmistä tapahtuman tukijoista, lähtien jo siitä, että Vanhan Kirjan Talvi järjestettiin vuosikymmenien ajan kaupungin tiloissa pääkirjasto-kansalaisopisto-rakennuksessa.
Aholaisen avaussanojen jälkeen annetaan puheenvuoro ministeri Kalevi Kivistölle. Keski-Suomen läänin maaherranakin toiminut Kivistö oli Vanhan Kirjallisuuden Ystävät ry:n ensimmäinen puheenjohtaja, ja oli siten rakentamassa tapahtuman kivijalkaa. Kivistöä jututtaa toimittaja Eila Tiainen.
Luvassa siis ylevää tunnelmaa Martti Ahtisaari -salissa pe 10.2. klo 12 alkaen, tervetuloa!
 |
| Kivistö-kirja vuodelta 1996 eli suunnilleen VKY-pj-ajalta. |
 |
| Riikka Pulkkinen. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018. |
Pulkkisen kirjojen tyylilajit ovat vaihdelleet vakavasta kepeään, joskus jopa samassa teoksessa. Uusin romaani Lumo (2022) on myös varsinainen runsaudensarvi. Dekkarimaisesta lähtökohdastaan huolimatta se on enemmän mutkikas tutkielma kuin juonivetoinen tarina. Kirjaa on kuvailtu fragmentaariseksi ja jopa vaikeaksi, mutta yksimielisiä arvioijat ovat siitä, että kirja on ehdottoman mielenkiintoinen.
Olisiko Pulkkisella vinkkejä kirjansa lukijoille? Tule Martti Ahtisaari -saliin lauantaina 11.2. klo 13, niin saat tietää. Pulkkista haastattelee Jyväskylän kaupunginkirjaston informaatikko Katri Siltanen.
Milloin viimeksi kävit kirjastoautossa? Onko se sinulle nostalginen lapsuusmuisto vai jokaviikkoinen käyntikohde?
Tavallisesti kirjastoautot pysyvät viikonloppuisin talleissaan, mutta nyt saadaan nauttia poikkeuspysäkistä: Jyväskylän kaupungin kirjastoauto Wivi on Vanhan Kirjan Talvessa lauantaina 11.2. klo 10-15. Autoa ei voi olla huomaamatta, sillä se on pysäköitynä Agoran pääoven viereen.
Jyväskylässä on niinkin hieno tilanne, että peräti kolme kirjastoautoa ajelee päivittäin ympäri koko laajaa kaupunkia. Näin saadaan kirjastopalvelut tuotua koulujen ja päiväkotien pihoille sekä syrjäisemmille kyläteille.
Piipahda siis autoon fiilistelemään ja tekemään löytöjä. Kirjastokortilla kirjakassin täydentäminen ei maksa mitään! (Jos kirjastokortti puuttuu, niin senkin saat autosta.)
 |
| Kirjastoauto Wivi: nimi Lönniltä ja ulkoasu Jussi Jäppiseltä. |
 |
| Raha- ja postimerkkihuutokaupan kohteita. |
Keski-Suomen Filatelistiseuran osastolla vietetään Postimerkin päivää: sitä juhlistetaan julkistamalla Tunturipöllö-kortti ja omakuvamerkki. Kuvan on ottanut Jussi Murtosaari. 30 nopeimmalle on tarjolla kortti kuvaajan allekirjoituksella.
Lauantaiaamuna kannattaa varata mukaan myös ajantasaisia euroja, koska silloin huudetaan. Raha- ja postimerkkihuutokaupan huippukohteita ovat suomalaiset kultarahat sekä 10 kopeekan soikiomerkki (Malli 1856). Näyttö on klo 10.30 ja huutaminen alkaa klo 11.00 Auditorio 2:ssa.
Katso koko huutokauppaluettelo täältä. Huutokaupan viimeisen kohteen (Antti Heinosen kirja Ruplista markkoihin) tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Suomen Punaisen Ristin Ukraina-apuun.
 |
| Jussi Murtosaaren ikuistama tunturipöllö jatkaa lentoaan postimerkissä. |
Lasten ja nuorten vapaa-ajasta käydään kovaa kamppailua. Älylaitteet ovat syrjäyttäneet perinteisen paperikirjan yhä useamman käsissä. Tämä kehitys ei sinänsä ihmetytä, koskeehan sama ilmiö yhtä lailla myös aikuisia. Painettujen kirjojen myynti on jo pitkään ollut laskusuunnassa.
Synkän tulevaisuusvision valopilkkuina ovat erilaiset lukemisen tavat. Äänikirjat ovat estäneet kirjamyynnin romahduksen ja jopa pitäneet kirjojen kokonaismyynnin plussan puolella. Yksi äänikirjojen merkittävistä ominaisuuksista painettuun nähden on se, että kirjojen kuuntelu on mahdollista myös sellaisissa tilanteissa, joissa paperikirjan lukeminen ei onnistu.
Myös sosiaalinen media voi tarjota lukemiseen inspiraatiota, vaikkapa TikTok-kirjavinkkauksina ja lukuhaasteiden avulla. Some ei siis ole pelkästään huono juttu lukemisen kannalta.
Vanhan Kirjan Talven perjantai-iltapäivässä klo 13-14 keskustellaan näistä asioista Jyväskylä-Seuran järjestämässä paneelissa. Mukana keskustelussa ovat:
- Kaisa Ahvenjärvi, kirjallisuuden yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
- Hanna-Leena Majuri-Jantunen, erikoiskirjastonhoitaja, Jyväskylän kaupunginkirjasto
- Kristiina Viitanen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Jyväskylän kristillinen koulu
- ja kaksi 9.-luokkalaista oppilasta.
Keskustelua johdattaa Helinä Mäenpää, Jyväskylä-Seuran puheenjohtaja.
Vapaa pääsy! Lämpimästi tervetuloa.
Katso myös Facebook-tapahtuma.
Miltä näyttäisi kotimainen urheiluhistoria, taidemaailma ja politiikka ilman katkeruutta? Saavutuksia on hankittu kovalla työllä, klassisesti verellä, hiellä ja kyynelillä.
 |
| Kuvaaja: Juha Janhonen. |
Kirjailijaa tituleerataan Suomen hauskimmaksi historiantutkijaksi, ja hänen julkaisuhistoriastaan löytyykin Täysistunto-huussikirja. Hänet tunnetaan myös Kekkos-tutkijana mm. Jari Tervon toimittamasta Ylen tv-sarjasta.
Timo J. Tuikkaa pääsee kuulemaan Vanhan Kirjan Talvessa lauantaina 11.2. klo 16.00. Haastattelijana on kulttuurintutkija Irma Hirsjärvi.
 |
| Markku Oksanen ja hänen kirjansa. |
Mitä olisi kirjallisuustapahtuma ilman näytteilleasettajia? Kovin olisi tyhjää hyllyissä ja aulassa, joten onneksi kirjakauppiaat ja kustantamot ovat olleet aina ahkerasti mukana, jokaisena vuonna näiden 30 Talven aikana. Siitä suuret kiitokset kaikille näytteilleasettajille!
Tänä vuonna Agoran aulaan saapuvat antikvariaatit:
 |
| Susanna Hast, kuva: Miikka Pirinen (S&S) |
- Susanna Hast, jonka seksuaalista väkivaltaa käsittelevä teos Ruumis/huoneet voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022
Meri Valkama,
kuva: Otto Virtanen (WSOY)
- Meri Valkama, jonka teos Sinun, Margot asettaa valtioiden ja perheiden murtumiset rinnakkain
- erityisesti elokuva- ja tv-ohjaajana tunnettu Johanna Vuoksenmaa, jonka romaani Pimeät tunnit sijoittuu 1970-luvun sähkölakkotunnelmiin (valitettavan ajankohtaisiin).
Haastattelijana ja paneelin vetäjänä on toimittaja Eila Tiainen.
Tilaisuus alkaa perjantaina 10.2. klo 17 ja luvassa on puolitoista tuntia erittäin kiinnostavaa keskustelua! Paikkana on tuttu Agoran Martti Ahtisaari -sali.
.jpg "Johanna Vuoksenmaa, kuva: Jonne Räsänen (Otava)") |
| Johanna Vuoksenmaa, kuva: Jonne Räsänen (Otava) |
 |
| Mikko Porvali, kuva: Riikka Kantinkoski |
Kirjallisuus laajentaa lonkeroitaan joka suuntaan - sehän taiteen ja kulttuurin tyypillinen piirre onkin.
Intermediaalinen kirjallisuus -artikkelikokoelma valottaa monimediallisuutta ensi kertaa näin laajana kokonaisuutena suomen kielellä. Kirjallisuudentutkimus näyttäytyy teoksessa mielenkiintoisuudessaan ja monipuolisuudessaan, kun tarkastelun kohteet ovat Puluboista Eino Ruutsaloon ja H. P. Lovecraftiin. Kirjaan pääsee tutustumaan avoimena verkkojulkaisunakin.
Artikkelikokoelman kirjoittajia eli kirjallisuudentutkijoita, Laura Piippoa, Juha-Pekka Kilpiötä, Heta Marttista ja Oskari Rantalaa, pääsee kuulemaan perjantaina 10.2. klo 15.00 - 16.00 Martti Ahtisaari -salissa. Haastattelija on niin ikään alan asiantuntija, eli kirjallisuudentutkija Olli Löytty, joten kannattaa tulla kuulemaan erittäin mielenkiintoista keskustelua.
Kirjassaan Sutinen keskittyy pitkiin ja hankaliksi miellettyihin kirjoihin. Esseissään hän pohtii, antavatko tällaiset kirjat lukijalle jotain sellaista, mitä lyhyemmät ja suoraviivaisemmat teokset eivät pysty tarjoamaan. Kirjan alaotsikko "esseitä poikkeuskirjallisuudesta" viittaa pandemian aiheuttamaan poikkeusaikaan, jolloin Sutinen tuli tarttuneeksi pitkien kirjojen haasteeseen.
Tule siis lauantaina 11.2. klo 12 Martti Ahtisaari -saliin kuuntelemaan puhetta pitkien kirjojen lukemisesta. Haastattelijana on FT Vesa Lahti.
Ps. Monet Sutisen kirjassa käsitellyistä teoksista ovat - haastavuudestaan huolimatta tai juuri siksi - antikvariaattien kestohittejä. Hyvällä tuurilla saatat löytää jonkun niistä Vanhan Kirjan Talven myyntipöydiltä.
 |
| Ville-Juhani Sutinen. Kuva: Klaus Welp |
Fantasia – lajit, ilmiö ja yhteiskunta on ensimmäinen laaja perusteos, joka tarkastelee fantasian roolia taiteissa, kulttuureissa, tuotannossa, vastaanotossa ja yhteiskunnan osana.
Fantasia ei nimittäin ole vain populaarikulttuuria tai taidetta. Se
on myös yhteisöjä ajava voima, poliittinen väline ja
tuotannollinen vetovoimatekijä.
Vanhan Kirjan Talvessa aiheesta ovat keskustelemassa kirjan tekijä: tutkijat Irma Hirsjärvi, Urpo Kovala, Tanja Välisalo sekä Aino-Kaisa Koistinen, joita kaikkia yhdistää Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskus. Fantasia-paneelin haastattelijana toimii väitöskirjatutkija Oskari Rantala.
Tervetuloa siis Agoran Martti Ahtisaari -saliin pe 10.2. klo 16!
 |
| Tanja Välisalo |
 |
| Irma Hirsjärvi |
 |
| Urpo Kovala |
 |
| Aino-Kaisa Koistinen, kuva Hanna Poropudas |
Suomessa on totuttu lähettämään joulukortteja. Vaan oletko koskaan saanut tai lähettänyt uudenvuodenkorttia?
Pour féliciter - eli PF-korttien historialliset
juuret periytyvät 1820-luvulta erityisesti pienoisgrafiikan tekijöiden
keskinäisistä onnen toivotuksista.
Maailmanlaajuinen kahden huipun perinne (kiinalainen uusi vuosi 2023 alkaa 22.1.) on Suomessa yllättävän heikosti tunnettu. Korttien on sanottu ammentavan voimansa Aasian jumaltarustoihin pohjautuvasta mytologiasta.
Traditiossa tuttuja kuva-aiheita ovat kello ja ajan kuluminen tai vastasyntynyt saapuu, kun vanhus jo poistuu jne. Näiden rinnalla taiteilijat ovat innostuneet ”kisaamaan” siitä, kuka parhaiten toteuttaa oivalluksen kiinalaisesta horoskoopista, jossa nyt elementtinä on vesi ja tiikeri 2022 vaihtuu kaniin, jonka oma elementti on puu.
Vanhan Kirjan Talvessa PF-korteista luennoi pe 10.2. klo
14.30 Martti Ahtisaari -salissa
Exlibris Aboensiksen puheenjohtaja Tauno Piiroinen.
Joko olet ehtinyt nauttimaan Runousaamiaisen laatuantimista? Seuraava tilaisuus sukeltaa säkenöivän runouden ja hyvän aamukahvin yhteispyörteisiin tarjoutuu Vanhan Kirjan Talvessa. Aloita siis lauantaiaamusi suuntaamalla askeleesi Mattilanniemeen ja Agoraan, jossa aamiaiskattauksen äärellä esiintyvät runoilijat Kati Rantala, Riikka Simpura, Eeva Åkerblad ja AP Kivinen.
Alma opiskelee näytelmäkirjoittamista ollessaan au pairina Lontoossa. Hän näkee herkällä katseellaan suurkaupungin varjoisat kujat ja erityisesti Torni-kerrostalon, jonka tulipalossa on aikoinaan kuollut kymmeniä vähävaraisia ihmisiä. Rakennus oli naamioitu rikkaiden alueiden talojen näköiseksi helposti syttyvällä pintamateriaalilla, mikä vaikuttaa nuoren kokemukseen kaupungista ja ihmisyydestä.
Päähenkilö uppoaa eettisiin pohdintoihin, ja kääntää näytelmien maailman ympäri: hän haluaa aitoudessaan kokea vääryyttä, jotta voisi kirjoittaa siitä.
Lontoon ja näytelmien maailma on kirjailija ja toimittaja Anna Hollingsworthin tuttu, sillä hän on muuttanut yliopisto-opintojensa jälkeen Lontooseen ja opiskellut näytelmäkirjoittamista. Täysin kaksikieliselle kirjoittajalle kielen rytmi ja sanojen merkityksellisyys ovat keskeisiä, ja tammikuussa ilmestyvässä Pastellien maantieteessä onkin vahvaa ilmaisuvoimaa.
Anna Hollingsworthia pääsee kuulemaan lauantaina 11.2. klo 14.00 - 14.45 Martti Ahtisaari -salissa. Haastattelijana toimii Vesa Tompuri.
