Agora-rakennuksessa sijaitsee tuttujen tapahtumasalien lisäksi myös ravintola Piato. Nälän tai kahvijanon yllättäessä apu on siis lähellä.
- pe 6.2. klo 8 - 17 (lounas klo 10.30 - 17)
- la 7.2. klo 9 - 15 (lounas klo 11 - 15).
Agora-rakennuksessa sijaitsee tuttujen tapahtumasalien lisäksi myös ravintola Piato. Nälän tai kahvijanon yllättäessä apu on siis lähellä.
| Kuva: Nong, Unsplash |
| Kuva: David Lezcano, Unsplash |
![]() |
| Kuva: Vastapaino |
Miksi tiedämme näistä asioiosta kovin vähän?
Hannu Takala on arkeologian dosentti Turun yliopistosta. Hän on keskittynyt mm. karjalaiseen kulttuuriperintöön ja vuoden 1918 sotaan. Tule kuulemaan Kirjasalon nousu ja tuho - Inkerinsuomalaisten itsenäisyyspyrkimykset 1919 - 1920 -teoksesta lauantaina 7.2.2026 klo 12.00 - 13.00 Martti Ahtisaari -saliin! Haastattelijana toimii Mikko Jämsén.
| Kuva: Terra Cognita |
Matti Sankamon Eihän noin saa sanoa! on kansalaisen käsikirja sananvapauteen aikana, jolloin keskustelukulttuurista puhutaan paljon. Puheenvuoro voi haastaa vallitsevaa ajattelua, loukata ja kertoa paljon kuulijasta tämän omien reaktioiden pohjalta. Se kertoo paljon, miten keskustelemme toistemme kanssa ja kohtaamme toisemme.
Juridisesti kyseessä on muutakin. Juridiset sananvapauden rajoitukset voivat hiljentää puhujat, joten niitä tulee käyttää äärimmäisen varoen. Eihän noin saa sanoa! taustoittaa sananvapauden käsitteitä ja tuo ne elävästi nykyaikaan - myös digitodellisuuteen.
Matti Sankamo on varatuomari ja toiminut asianajanana mm. Päivi Räsäsen oikeudenkäynnissä.
Tervetuloa kuulemaan sananvapauspohdintaa Martti Ahtisaari -saliin lauantaina 7.2.2026 klo 11.05 - 12.00!
![]() |
| Kuva: Vastapaino |
Tutkijalla on utelias mieli. Tutkijalla on sivistyksen ihanne.
Yhdistyykö tähän kuitenkin nykymaailmassa absurdiutta? Onko vaarana hukata yliopistojen sivistystehtävä? Voiivatko ilo, akateeminen ystävyys ja punk alkaa rakentaa muutosta kohti inhimillisempää akateemista maailmaa?
Minni Matikaisen, Anni Piirosen ja Paula Silvénin Akateemisessa Kirjakapinassa koetaan ja pohditaan näitä teemoja sekä etsitään punkmaisesti keinoja kapinoida tutkimuksen epäkohtia vastaan. Tietokirjan teksteissä on sekä kauno- että kaunakirjallisuutta ja moniäänisyyttä: opiskelijoita, tutkijoita, opettajia, hallintohenkilökuntaa.
Tämä tarina koskettaa meitä kaikkia, sillä akateeminen maailma ulottuu kaikkialle arjessamme, vaikka emme olisikaan yliopiston käyneitä. Tule siis kuulemaan Matikaisen ja Piirosen lempeää ja radikaalia kapinaa lauantaina 7.2.2026 klo 15 - 16 martti Ahtisaari -saliin! Haastattelijana toimii JYU:n vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen, joka on erikoistunut mm. demokratiakasvatukseen.
![]() |
| Kuva: Heidi Strömmer, Aviador |
Kaksi miehen suurta pelkoa keski-ikäisyydessä: miehuuden menettämisen pelko ja kuolemanpelko.
Mattiesko Hytönen kuvaa autofiktiivisessa esikoisromaanissaan Kuusi viiltoa uuden elämän aloittamisesta uusioperheessä.
Maagisiin mittoihin nousevassa kerronnassa kohdataan mm. roomalainen kreivi, Himmlerin hieroja sekä machomiehiä. Hytönen kaivautuu sellaiseen miehuuden ytimeen, josta kaunokirjallisuudessa ei ole vielä kirjoitettu.
Hytönen on monien tuntema kolumnisti ja kehonrakentaja, joka heittäytyi rohkeasti esikoiskirjailijaksi.
Tervetuloa kuulemaan esitystä lauantaina 7.2.2026 klo 13.00 - 14.00 Martti Ahtisaari -saliin!
Joko olet ehtinyt nauttimaan Runousaamiaisen laatuantimista?
Seuraava tilaisuus sukeltaa säkenöivän runouden ja herkullisen aamupalan yhteispyörteisiin tarjoutuu Vanhan Kirjan Talvessa 7. helmikuuta klo 10. Aloita siis lauantaiaamu suuntaamalla askeleesi Ravintola Piatoon (Mattilanniemi 2, Jyväskylä), jossa aamiaiskattauksen äärellä esiintyvät runoilijat Jarno Pelonranta, Edith Spitz ja Olga Kolari sekä aforisti Lauri Rikala.
Jarno Pelonranta on Kuopiossa kasvanut mutta sittemmin jyväskyläläistynyt runoilija, opettaja ja muusikko. Pelonrannan kolmas runokokoelma Päiviä toistemme yössä (2026) kutsuu lukijansa kävelyille mielenterveyteen, meditaatioon, kielen leikkikentille ja lopulta pehmeille poluille kohti valoa. Kokoelman teksteistä voi jokainen löytää itsensä.
Edith Spitz opiskelee Jyväskylän yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi. Hänen kirjoituksistaan huokuvat Fiskarsiin paikantuva luonnonläheinen lapsuus ja kulttuurinen rikkaus. Esikoisrunokokoelmassaan Lehtisade (2025) Spitz kuvaakin luonnon ja ihmisyyden rinnakkaiseloa paitsi suomeksi, myös saksaksi ja ruotsiksi.
Olga Kolari on Äänekoskella asuva muusikko ja runoilija, joka luo sanojen musiikkia ja äänten runoutta. Esikoisrunokokoelmassaan Juureton laulu (2025) hän käsittelee uusien juurien löytämistä jätettyään entisen kotimaansa, joka ei koskaan tuntunut omalta. Kirjassa puhutaan toisiinsa kerrostuvista yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksista ja yritetään samalla löytää oma ääni sekä voimaa päästä eteenpäin.
Lauri Rikala on Suonenjoella syntynyt, Jyväskylässä asuva aforisti. Hänen kolmas aforismikokoelmansa Laukauksia melankolian kaupunginosassa (2025) pohtii valintoja, yksinäisyyttä, toteutumattomia mahdollisuuksia, uskonkysymyksiä sekä filosofian seesteistä maisemaa. Rikalan samaistuttavassa mielleavaruudessa eri elämänalueisiin liittyvät huomiot heijastelevat pienen ihmisen kokoista suurta humanismia.
Runousaamiaisen juontaa N. O. Laveajoki. Tilaisuudessa on mahdollisuus hankkia kirjoja suoraan runoilijoilta signeerauksen kera.
Lisäksi tarjolla on tuhti Piaton aamiaiskattaus huokeaan 10,50 euron hintaan per henkilö:
Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja sen järjestää Keski-Suomen Kirjailijat yhteistyössä Vanhan Kirjan Talven kanssa. Lämpimästi tervetuloa!
Vuoden keskisuomalainen kirjateko -palkinto tekee näkyväksi paikallisia alan toimijoita. Palkinnonsaajia voi äänestää 26.1.2026 mennessä Keskisuomalaisen verkkosivuilla, ja palkinto jaetaan Martti Ahtisaari -salissa lauantaina 7.2.2026 klo 11.
Ehdokkaina ovat tänä vuonna:
| Kuva: Asal Lotfi, Unsplash |
2. Kirjailijatalo
3. Kirjansitojamestari Tomi Lappalainen
4. Selkolukupiiri vetäjänsä Riikka Tuohimetsän johdolla
Jotta tapahtuman järjestäminen olisi mahdollista, tarvitsemme aina apua. Yhteityökumppanit tuovat tapahtumaan esiintyjiä, tiloja, näkyvyyttä ja yhteistyön henkeä.
Siispä suuret kiitokset:
Tulkaahan siis tutustumaan valikoimiinsa! Ja kiitokset sekä tervetulotoivotukset näytteilleasettajillemme!
| Kuva: Enis Can Ceyhan, Unsplash |
Vanhan Kirjan Talvi on mainio tilaisuus hankkia omaan kirjahyllyyn teoksia ja samalla voi arvioittaa nykyisiä. Vanhan Kirjan Talvessa on paikalla melkoinen määrä antikvaristeja, jotka voivat arvioida aarteesi.
Myös tapahtuman info-pisteessä kannattaa vierailla Jouko Ylösen luona. Hän arvioi perjantaina ja lauantaina ilmaiseksi, kokeneen asiantuntijan luotettavuudella antikvaarisia kohteita. Info-pisteellä tapaa myös filatelisti Tuomo Koskiahon, joka arvioi asiantuntevasti filateelisia ja numismaattisia kohteita, sekä Bibliofiilien seuran edustaja Markku Oksasen.
Kirja ei toki ole vain sen rahallinen arvo, eli kirjan arvo on eri asia kuin sen hinta. Ja hintakin määrittyy viime kädessä siitä, paljonko ostaja on valmis siitä maksamaan, eli aiemmat myyntihinnat ovat vain suuntaa-antavia.
Olitpa siis aloitteleva tai jo pitkän linjan bibliofiili, tervetuloa Vanhan Kirjan Talveen, arvokkaan kirjallisuuden äärelle!
| Kuva: Susan Q Yin, Unsplash |
Kirjailijat Timo Suutarinen ja Keijo Siekkinen keskustelevat Itzhak Katzenelsonin (1886-1944) eeppisestä runosta Radzyńilaisen laulu.
Runo on kirjoitettu Varsovan ghetossa 1942-43. Se kertoo rabbi Shmuel Shlomo Leinerin ja Puolan juutalaisyhteisöjen tarinan sodan ajalta. Suutarinen on suomentanut jiddišinkielisen runon kirjaansa ”Taivaan punalasin läpi - Juutalaisia runoja” (Kulttuurivihkot, 2025).
Luennolla kuullaan näytteitä yli 1100 säkeen runosta, keskustellaan sen merkityksestä ja taustoitetaan runon tarinaa ja kääntämistä. Jiddišistä on suomennettu hyvin vähän kirjallisuutta, joten Katzenelsonin ja muiden Ringelblumin Arkiston runojen käännökset ovat herättäneet suurta mielenkiintoa.
Tervetuloa Auditorio 2:en lauantaina 7.2.2026 klo 13.30 alkaen!
Tule kuulemaan, kun runoilija N. O. Laveajoki lausuu tuoreen Yöttömyys-teoksena kannesta kanteen.
"onko elämällä
ollenkaan merkitystä
jos sen ei voi sanoa olevan yöntäyteistä"
Laveajoki on Jyväskylän Poetry Slamin hallitseva pronssimitalisti. Yhtä aikaa hauska ja salakavalasti kantaaottava Yöttömyys onkin jo saanut runolavoilla hurmioituneen vastaanoton.
Esitys pidetään Auditorio 2:ssa launtaina 7.2.2026 klo 14.30 alkaen. Laveajoki on myös tavattavissa omalla myyntipisteellään sekä perjantaina että lauantaina. Lämpimästi tervetuloa!
![]() |
| Kuva: Jarno Hietalahti, JYU |
Huumori liittyy vahvasti ihmiselämään, mutta sillä on aina taustatekijänsä. Se voi olla vallan väline, yhdistää, jakaa näkökulmia ja jopa loukata.
Huumori kuuluukin parhaimmillaan meille kaikille: nauraville, iloa kaipaaville, asioiden luonnetta syvällisesti pohtiville ja tutkijoille.
Jarno Hietalahti on tutkinut huumorin filosofiaa Jyväskylän yliopistossa ja tehnyt siitä monia julkaisu, mm. Huumorin ja naurun filosofiasta. Tervetuloa pysähtymään ilon ja naurun äärelle perjantaina 6.2.2026 klo 15 - 16 Martti Ahtisaari -saliin!
![]() |
| Kuva: Jonne Räsänen, Atena Kustannus |
Mikko Porvali ja Vesapekka Larkkonen kokoavat erikoisjoukkojen historiaa ensi kertaa samoihin kansiin. Joukot ovat olleet toiminnassa jo 120 vuoden ajan aina ensimmäisestä maailmansodasta nykyaikaan, joten toimintaansa sisältyy monia mielenkiintoisia ja lähes uskomattomia tapahtumia.
Erikoisjoukot kertookin monipuolisesti toimista niin kotimaisella maaperällä kuin Kabulissakin. Lukija pääsee syventymään joukko-osaston merkitykseen historiassamme ja kohtaa riveistä nousevia ihmiskohtaloita.
Mikko Porvali ja VesaPekka Larkkonen saapuvat kertomaan teoksestaan perjantaina 6.2.2026 klo 16 - 17. Tervetuloa kuulolle Martti Ahtisaari -saliin!
![]() |
| Oik. Vesapekka Larkkonen Kuva: Otava |
![]() |
| Kuva: Auli Närevuori-Mäkelä, Aviador |
Hannu Mäkelä yhdistää harvinaisella tavalla toisiinsa Eino Leinon elämäkerran ja runouden: Kerran Leino, aina Leino -teoksessa on kattavan Leino-tietouden lisäksi sata merkittävää runoa.
Pääsemme kuulemaan Vanhan Kirjan Talvessa Leinon elämän monista vaiheista, aina nuoruuden loistosta hiipuviin vanhuuden päiviin. Eino Leinon kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 100 vuotta, mutta tuotantonsa on edelleen ajankohtainen.
Hannu Mäkelä on lukijoille tuttu kirjailija, sillä 1960-luvulla alkaneelle uralle on kertynyt jo yli 140 teosta. Laajaan tuotantoon mahtuu sekä proosaa, runoutta että lastenkirjallisuutta.
Tervetuloa kuuntelemaan erittäin mielenkiintoista kirjallisuuskeskustelua perjantaina 6.2.2026 klo 13 - 14 Martti Ahtisaari -saliin!
Joko olet käynyt Jyväskylän kaupunginkirjaston uudessa Wäinö-kirjastoautossa? Elokuussa 2024 aloittanut kirjabussi tuo kätevästi kirjastopalvelut koulujen ja päiväkotien pihoille sekä syrjäisemmille kyläteille – tai vaikka kirjallisuustapahtuman yhteyteen.
![]() |
| Kirjastoauto Wäinö iltavalaistuksessa. Kuva: Mikko Vähäniitty |
Ihmiset ja luonto ovat tasapainossa, mutta ahneus, kosto ja valta suistavat vaa'an kallistumaan paikoiltaan. Pohjolan rauhaan hyökkää vieras heimo, joka surmaa Lauhan ympäriltä läheisiä, perheen. Aikuiseksi kasvettuaan Lauha alkaa puolustaa Pohjolaa. Hänestä syntyy kaikkien tuntema ja pelkäämä Louhi.
Lumenlaulaja on Emmi Itärannan neljäs romaani, joka palaa fantasian maailmaan. Jo Itärannan esikoisromaani, Teemestarin kirja, oli lukijoiden suosikki, joka sisälsi monia teemoja ja kiehtovan maailman. Omaäänistä kerrontaa on luvassa myös Lumenlaulajassa.
Muodonmuutoksia, myyttisiä menneisyyksiä ja taikavoimia. Niitä on luvassa lauantaina 7.2. klo 14 Martti Ahtisaari -salissa.
Itärantaa haastattelee kasvatustieteen tohtori, kirjailija ja luovan kirjoittamisen ohjaaja Anne Martin.
Tapahtuman yhteistyökumppanina Lukukeskus, @lukukeskuslascentrum.
![]() |
| Emmi Itäranta. Kuva: Liisa Takala, Teos. |