lauantai 31. tammikuuta 2026

Lauantain 7.2.2026 ohjelma

10.50 - 11.05 Vuoden keskisuomalainen kirjateko, Martti Ahtisaari -sali
11.05 - 12.00 Matti Sankamo: Eihän noin saa sanoa!, Martti Ahtisaari -sali
13.00 - 14.00 Mattiesko Hytönen: Kuusi viiltoa, Martti Ahtisaari -sali
14.00 - 15.00 Emmi Itäranta: Lumenlaulaja, Martti Ahtisaari -sali
14.30 - 15.30 N.O. Laveajoki: Runoja, Auditorio 2 
 
Sekä lauantaina että perjantaina bibliofiili Jouko Ylönen ja filatelisti Tuomo Koski­aho arvioivat kirjoja sekä filateelisia ja numismaattisia kohteita tapahtuman infopisteellä, jossa on myös tavattavissa Bibliofiilien seuran edustaja Markku Oksanen.
 

Sijainti-infoa eli tervetuloa Agoraan!

Jyväskylän yliopiston Agora, (Mattilanniemi 2)  
  
person holding string lights on opened book
Kuva: Nong, Unsplash

Perjantain 6.2.2026 ohjelma

woman sitting on bed while holding book
Kuva: David Lezcano, Unsplash
 
12.00 - 13.00 Avaussanat, Martti Ahtisaari -sali
13.00 - 14.00 Hannu Mäkelä: Kerran Leino, aina Leino, Martti Ahtisaari -sali
15.00 - 16.00 Jarno Hietalahti: Huumorin filosofiasta, Martti Ahtisaari -sali PERUTTU
15.00 Esa Sironen: Eno, elokuva Pentti Haanpäästä, Martti Ahtisaari -sali  
16.00 - 17.00 Mikko Porvali ja Vesapekka Larkkonen: Erikoisjoukot, Martti Ahtisaari -sali
 
Sekä lauantaina että perjantaina bibliofiili Jouko Ylönen ja filatelisti Tuomo Koski­aho arvioivat kirjoja sekä filateelisia ja numismaattisia kohteita tapahtuman infopisteellä, jossa on myös tavattavissa Bibliofiilien seuran edustaja Markku Oksanen.

 

Sijainti-infoa eli tervetuloa Agoraan!

 

 
 

Hannu Takala: Kirjasalon nousu ja tuho - Inkerinsuomalaisten itsenäisyyspyrkimykset 1919 - 1920

Kirjasalon nousu ja tuho
Kuva: Vastapaino
Miksi inkerinsuomalaisten itsenäisyys- ja autonomiapyrkimykset eivät onnistuneet Ensimmäisen maailmansodan aikoihin Suomen ja Baltian maiden tavoin? Kirjasalon kylä Karjalankannaksella kulminoitui näiden pyrkimysten keskukseksi. Mikä tämä Pohjois-Inkerin väliaikainen tasavalta oli? Miten sen aseellinen kansannousu tukahtui? Miksi toive itsenäisestä tai Suomeen liittyneestä Kirjasalosta kuihtui?

Miksi tiedämme näistä asioiosta kovin vähän?

Hannu Takala on arkeologian dosentti Turun yliopistosta. Hän on keskittynyt mm. karjalaiseen kulttuuriperintöön ja vuoden 1918 sotaan. Tule kuulemaan Kirjasalon nousu ja tuho - Inkerinsuomalaisten itsenäisyyspyrkimykset 1919 - 1920 -teoksesta lauantaina 7.2.2026 klo 12.00 - 13.00 Martti Ahtisaari -saliin! Haastattelijana toimii Mikko Jämsén. 

 


Matti Sankamo: Eihän noin saa sanoa!

 

Kuva: Terra Cognita

 

Matti Sankamon Eihän noin saa sanoa! on kansalaisen käsikirja sananvapauteen aikana, jolloin keskustelukulttuurista puhutaan paljon. Puheenvuoro voi haastaa vallitsevaa ajattelua, loukata ja kertoa paljon kuulijasta tämän omien reaktioiden pohjalta. Se kertoo paljon, miten keskustelemme toistemme kanssa ja kohtaamme toisemme.

Juridisesti kyseessä on muutakin. Juridiset sananvapauden rajoitukset voivat hiljentää puhujat, joten niitä tulee käyttää äärimmäisen varoen. Eihän noin saa sanoa! taustoittaa sananvapauden käsitteitä ja tuo ne elävästi nykyaikaan - myös digitodellisuuteen. 

 Matti Sankamo on varatuomari ja toiminut asianajanana mm. Päivi Räsäsen oikeudenkäynnissä. 

Tervetuloa kuulemaan sananvapauspohdintaa Martti Ahtisaari -saliin lauantaina 7.2.2026 klo 11.05 - 12.00! 

Akateeminen kapinakirja — Kauno- ja kaunakirjallisuutta yliopiston epäkohdista ja niitä vastaan kapinoinnista

Akateeminen kapinakirja
Kuva: Vastapaino

 

Tutkijalla on  utelias mieli. Tutkijalla on sivistyksen ihanne. 

Yhdistyykö tähän kuitenkin nykymaailmassa absurdiutta? Onko vaarana hukata yliopistojen sivistystehtävä? Voiivatko ilo, akateeminen ystävyys ja punk alkaa rakentaa muutosta kohti inhimillisempää akateemista maailmaa? 

Minni Matikaisen, Anni Piirosen ja Paula Silvénin Akateemisessa Kirjakapinassa koetaan ja pohditaan näitä teemoja sekä etsitään punkmaisesti keinoja kapinoida tutkimuksen epäkohtia vastaan. Tietokirjan teksteissä on sekä kauno- että kaunakirjallisuutta ja moniäänisyyttä: opiskelijoita, tutkijoita, opettajia, hallintohenkilökuntaa. 

Tämä tarina koskettaa meitä kaikkia, sillä akateeminen maailma ulottuu kaikkialle arjessamme, vaikka emme olisikaan yliopiston käyneitä. Tule siis kuulemaan Matikaisen ja Piirosen lempeää ja radikaalia kapinaa lauantaina 7.2.2026 klo 15 - 16 martti Ahtisaari -saliin! Haastattelijana toimii JYU:n vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen, joka on erikoistunut mm. demokratiakasvatukseen. 

Mattiesko Hytönen: Kuusi viiltoa

Hytönen, Mattiesko
Kuva: Heidi Strömmer, Aviador

 

 Kaksi miehen suurta pelkoa keski-ikäisyydessä: miehuuden menettämisen pelko ja kuolemanpelko.

Mattiesko Hytönen kuvaa autofiktiivisessa esikoisromaanissaan Kuusi viiltoa uuden elämän aloittamisesta uusioperheessä.

Maagisiin mittoihin nousevassa kerronnassa kohdataan mm. roomalainen kreivi, Himmlerin hieroja sekä machomiehiä. Hytönen kaivautuu sellaiseen miehuuden ytimeen, josta kaunokirjallisuudessa ei ole vielä kirjoitettu.

Hytönen on monien tuntema kolumnisti ja kehonrakentaja, joka heittäytyi rohkeasti esikoiskirjailijaksi.  

Tervetuloa kuulemaan esitystä lauantaina 7.2.2026 klo 13.00 - 14.00 Martti Ahtisaari -saliin!  

Viikonlopun tärkein ateria: Runousaamiainen

 

Joko olet ehtinyt nauttimaan Runousaamiaisen laatuantimista?

Seuraava tilaisuus sukeltaa säkenöivän runouden ja herkullisen aamupalan yhteispyörteisiin tarjoutuu Vanhan Kirjan Talvessa 7. helmikuuta klo 10. Aloita siis lauantaiaamu suuntaamalla askeleesi Ravintola Piatoon (Mattilanniemi 2, Jyväskylä), jossa aamiaiskattauksen äärellä esiintyvät runoilijat Jarno Pelonranta, Edith Spitz ja Olga Kolari sekä aforisti Lauri Rikala.

Jarno Pelonranta on Kuopiossa kasvanut mutta sittemmin jyväskyläläistynyt runoilija, opettaja ja muusikko. Pelonrannan kolmas runokokoelma Päiviä toistemme yössä (2026) kutsuu lukijansa kävelyille mielenterveyteen, meditaatioon, kielen leikkikentille ja lopulta pehmeille poluille kohti valoa. Kokoelman teksteistä voi jokainen löytää itsensä.

Edith Spitz opiskelee Jyväskylän yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi. Hänen kirjoituksistaan huokuvat Fiskarsiin paikantuva luonnonläheinen lapsuus ja kulttuurinen rikkaus. Esikoisrunokokoelmassaan Lehtisade (2025) Spitz kuvaakin luonnon ja ihmisyyden rinnakkaiseloa paitsi suomeksi, myös saksaksi ja ruotsiksi. 

Olga Kolari on Äänekoskella asuva muusikko ja runoilija, joka luo sanojen musiikkia ja äänten runoutta. Esikoisrunokokoelmassaan Juureton laulu (2025) hän käsittelee uusien juurien löytämistä jätettyään entisen kotimaansa, joka ei koskaan tuntunut omalta. Kirjassa puhutaan toisiinsa kerrostuvista yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksista ja yritetään samalla löytää oma ääni sekä voimaa päästä eteenpäin.


Lauri Rikala on Suonenjoella syntynyt, Jyväskylässä asuva aforisti. Hänen kolmas aforismikokoelmansa Laukauksia melankolian kaupunginosassa (2025) pohtii valintoja, yksinäisyyttä, toteutumattomia mahdollisuuksia, uskonkysymyksiä sekä filosofian seesteistä maisemaa. Rikalan samaistuttavassa mielleavaruudessa eri elämänalueisiin liittyvät huomiot heijastelevat pienen ihmisen kokoista suurta humanismia.

Runousaamiaisen juontaa N. O. Laveajoki. Tilaisuudessa on mahdollisuus hankkia kirjoja suoraan runoilijoilta signeerauksen kera. 

    

 

 

 

 

 

 

 Lisäksi tarjolla on tuhti Piaton aamiaiskattaus huokeaan 10,50 euron hintaan per henkilö:

  • sämpylöitä/croissantteja/ruisleipää
  • leikkeleitä (kinkkua ja juustoa)
  • kurkkua, tomaattia ja salaattia
  • munakokkelia ja pekonia
  • maustamatonta jogurttia ja marjoja
  • appelsiini- ja omenamehua
  • marjasmoothieta (kannussa)
  • reilun kaupan luomukahvia/haudutettua teetä

Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja sen järjestää Keski-Suomen Kirjailijat yhteistyössä Vanhan Kirjan Talven kanssa. Lämpimästi tervetuloa!