Uusi apuväline arkistojen tutkimiseen

Tuomiokirjahaku-palvelun etusivu

Sukututkijat ja muut arkistojen penkomiseen suuntautuneet huom!

Tuomiokirjat eli kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjat ovat sukututkijalle korvaamaton tietolähde. Niissä olevat varsinaisasiat (rikos- ja riita-asiat) ja ilmoitusasiat (lainhuudot, kiinnitysasiat, avioehdot, holhousasiat) antavat tarkkaa ja hedelmällistä lisätietoa ihmisten vaiheista. Tietojen löytäminen on kuitenkin työlästä, koska luettelot ovat tutkimuksen kannalta puutteellisia.

Vuoden 2020 alkupuolella julkaistaan Tuomiokirjahaku-palvelu, jossa 1800-luvun tuomiokirjoihin voi tehdä suoria hakuja. Haku käsittää tietyin poikkeuksin kaikkien tuomiokirjojen ilmoitusasiat vuosilta 1810-1870. Haettavana on siis noin 600 000 sivua automaattisesti auki luettua asiakirjatietoa. Kansallisarkiston tutkija Juho Mattila esittelee hakua ja aputoimintoja pilottisivuston ja esimerkkien avulla.

Tule siis oppimaan, miten pääset arkiston aarteisiin kiinni vaikka omalta kotisohvaltasi! Agoran Martti Ahtisaari -sali, pe 7.2. klo 12.00-13.30.

Jussi Murtosaari, luontokuvaaja

Jussi Murtosaari luontoa kuvaamassa.

Jussi Murtosaari on pitkän linjan ammattikuvaaja ja tietokirjailija. Suuri yleisö tuntee hänet nimenomaan luontokuvaajana. Useissa sanomalehdissä ilmestyvä palsta uskomattomine kuvineen ja taustatarinoineen on kerännyt lukijoilta ansaittua kiitosta.

Siksi Vanhan Kirjan Talvessa hän esiintyy otsikolla "Jussi Murtosaari, luontokuvaaja". Esityksessään hän kertoo luontokuvaajan työstä ja kuviin vaikuttamisen mahdollisuuksista, sekä hieman tarkemmin omista kiinnostuksen kohteistaan ja erilaisista sattumuksista vuosien varrella. Ja samalla  katsellaan tietysti paljon kuvia!

Tule siis Agoraan Martti Ahtisaari -saliin pe 7.2.2020 klo 15.00!

Jussi Jäppinen aikamatkalla Suomessa

Jussi Jäppinen (kuva: Silmu Ruth)

Kesällä 1939 saksalainen Hans Wagner kiersi Suomea kameroineen. Tekeillä oli värikuvateos olympialaisten tulevasta isäntämaasta. Sitten alkoi toinen maailmansota, olympialaiset peruttiin ja kuvat hautautuivat vuosikymmeniksi arkistoon.

Lähes 80 vuotta myöhemmin Jussi Jäppinen seurasi saksalaiskuvaajan jalanjälkiä, jäljitti alkuperäisten kuvien ottopaikat ja ikuisti uudet maisemat vanhojen rinnalle.

Kuvallisella aikamatkalla näkyy niin Suomen muutos kuin muuttumattomuuskin: jotkut kuvauspaikat olivat kasvaneet täyteen puita, toiset kerrostaloja, jossain aika näyttää pysähtyneen ja osaan paikoista ei enää pääse rajaa ylittämättä. Väreissä hehkuvaa poikkeuksellista kuvamateriaalia taustoittaa kertomus Wagnerin matkasta sekä tiedot kuvatuista paikoista. Mukana on myös aikatasoja samoista kohteista 1800-luvulta lähtien.

FT Jussi Jäppinen on palkittu tietokirjailija ja rakennetun kulttuuriympäristön tutkija. Hän sai Wagnerin alkuperäiset väridiat käsiinsä 1980-luvulla. Viimeisen kesän maisemia – Suomi vuonna 1939 ja 2019 -teoksessa idea jalostui kertomukseksi maamme muutoksesta.

Tervetuloa Jussin mukaan aikamatkalle Agoran Martti Ahtisaari -saliin la 8.2.2020 klo 15.00! 

Jukka Vesterinen, keräilijä

Muisto vuodelta 1968, Jukka Vesterinen vasemmalla.

"Keräilijä rakentaa ympärilleen pienen palan mieleistään maailmaa, joka on juuri hänen haluamassaan järjestyksessä ja pitää sisällään juuri hänelle tärkeät asiat."

Näin toteaa tuottelias tietokirjailija ja keräilyharrastuksen kokemusasiantuntija Jukka Vesterinen, joka saapuu Vanhan Kirjan Talveen puhujaksi otsikolla "Minä, keräilijä". Esityksessään Vesterinen valottaa kysymyksiä, miksi me keräämme ja mitä kaikkea voi kerätä. Ja edelleen: miten muistot ja muistoesineet muuttuvat kokoelmaksi ja mitä siitä seuraa?


Tervetuloa siis kaikki keräilystä kiinnostuneet Martti Ahtisaari -saliin la 8.2. klo 11.00!

Harri Taskinen ja Aallon merkitys

Harri Taskinen (kuva: Tuomas Orponen)

Jyväskyläläisille Alvar Aallon rakennukset ovat arkipäivää. Siksi onkin hyvä aina välillä palauttaa mieliin, miksi näitä rakennuksia tullaan ihastelemaan toiselta puolelta maailmaa.

Harri Taskinen kiinnostui Alvar Aallosta, muotoilusta ja arkkitehtuurista vasta muutettuaan Jyväskylän Säynätsaloon nelisen vuotta sitten. Yksi Aallon merkittävimmistä teoksista, Säynätsalon kunnantalo oli tuolloin suljettuna vailla käyttöä eivätkä innokkaat kävijät päässeet tutustumaan rakennukseen kirjastoa lukuunottamatta. Siitä lähti ajatus etsiä toimiva malli siihen kuinka rakennus voitaisiin avata taas yleisölle: sekä paikallisille asukkaille että turisteille.

Vuonna 2018 Taskinen myös kirjoitti yleistajuisen kirjan Aallosta. Alvar Aalto – muotoja ja tarinoita kuvaa Aallon elämäntyötä sekä esittelee mielenkiintoisia yksityiskohtia arkkitehtuurista ja muotoilusta sekä Aallon elämästä. Kirja ei kaihda kertomasta myös tarinoita, jotka eivät ehkä ole aivan totta, mutta kulkevat kansan suussa.

Vanhan Kirjan Talvessa perjantaina 7.2. klo 14.30-15.00 Taskinen kertoo kirjastaan sekä siitä kuinka Aallon perinettä vaalitaan nykyään Säynätsalossa: millaisia toimintamalleja on löydetty ja kuinka merkittävä rakennus onkaan kyseessä. Tervetuloa!

Kuule Runousaamiaisen kutsu!

Kupponen kuumaa runojen kera.

Joko olet ehtinyt nauttimaan Runousaamiaisen laatuantimista? Seuraava tilaisuus sukeltaa säkenöivän runouden ja hyvän aamukahvin yhteispyörteisiin tarjoutuu Vanhan Kirjan Talvessa 8.2. klo 10-11.

Aloita siis lauantaiaamusi suuntaamalla askeleesi Mattilanniemeen ja Agoraan, jossa aamiaiskattauksen äärellä esiintyvät runoilijat Vesa Lahti, Johanna Ikonen, Ester Nuori Leppä ja Petri Turunen.

PETRI TURUNEN on kolme runoteosta julkaissut poeettinen aktivisti, joka esiintyy harvoin ja ihmettelee kaikkea.

JOHANNA IKONEN on runoilija ja kirjallisuudentutkija, jonka runoissa kuljetaan ikiaikaisesta ulottuvuudesta tähän päivään ja takaisin, revontulia kaamostaivaalle laulaen. Ikonen kirjoittaa tarkasti ja herkästi niin, että takkatulen loimussa sulaa kylminkin liekki.

VESA LAHTI on kolme runoteosta julkaissut kirjallisuuden kymmenottelija, jonka runot hehkuvat rakkauden ja melankolian sävyjä. Kulkijan löytöretkillä elokuva, luonto, musiikki ja valokuva taittuvat elämän kiinnekohtiin.

ESTER NUORI LEPPÄ on kolme runovihkoa ja yhden runolevyn julkaissut kirjanpainaja, joka haaveilee rap-artistin urasta. Leppä liikuttuu vanhoista miehistä ja suljettujen osastojen tupakkakopeista, hajoilee skitsofreenisessa neilikkamyrskyssä ja Lissabonin maanalaisissa kuppiloissa.

Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Kirjailijat yhteistyössä Vanhan Kirjan Talven kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa Ravintola Piatoon!  

Runousaamiainen Facebookissa.

Maria Laakso klassikkoja taltuttamassa

Maria Laakso (kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto)

Maria Laakson tietokirja Taltuta klassikko (Tammi, 2019) tomuttaa pölyhuiskallaan kansakunnan kaapinpäällisiä, jonne on vuosikymmenten kuluessa kertynyt pölyinen klassikko jos toinenkin. Teoksessa suomalaiset klassikot Kalevalasta Sudenmorsiameen ja Työmiehen vaimosta Tuntemattomaan sotilaaseen laitetaan kuriin ja järjestykseen kepeällä humoristisella tyylillä. Varoituksen sana – viihtymisen ohella saattaa vaivihkaa sivistyä.

Ensisijaisesti nuorille suunnattu tietokirja ei saarnaa klassikkojen lukemisen tärkeydestä, vaan kaivaa esiin kiinnostavia tulkintoja ja nykyaikaisia tulokulmia klassikoiden maailmaan. Vaikka Laakso on siviiliammatiltaan kuivakka kirjallisuudentutkija, on hänen periaatteensa, että klassikoita ei tarvitse kumartaa ja kunnioittaa. Klassikoita saa rakastaa ja vihata, niille saa nauraa ja niiden klassikkoaseman saa kyseenalaistaa. Klassikot kestävät kohtelun myös ilman silkkihansikkaita.

Entä mitä mieltä nuoret lukijat ovat Laakson uutuuskirjasta? Sekin selviää, sillä haastattelijoina toimivat Jyväskylän kansalaisopiston sanataidekoululaiset Salka Rauvola ja Tuovi Salo.

Tule siis lauantaina 8.2. klo 12 Agoran Martti Ahtisaari -saliin ottamaan klassikoita haltuun!